tiistai 19. marraskuuta 2013

Elämän pienet ilot

Tässä vietellään ansaittua vapaa päivää, mutta mitään ihmeellistä en ole tehnyt, jtoen päätin tehdä tällaisen "jo varastossa olevan" postauksen. Sain tuossa ennen Tanskaan lähtöä haasteen Elisalta, Diversity of my life -blogin kirjoittajalta ja olin aluksi aika innoissani. Kuitenkin jotenkin tajusin, ettei se ehkä ole ihan minun juttuni... Mutta kiitos kuitenkin Elisa, kun haastoit (:.

Niinpä tuleekin vähän tällainen toisenlainen postaus, jonka innoittajin toimivat Amanda sekä Janina, jotka sattumalta molemmat olivat maanantaista iloisina postanneet asioita, jotka tekevät heidät iloisiksi. Innostuin tästä itsekin asiaa miettimään, sillä olen itsekin viime aikoina ollut jotenkin super iloinen. Kyllä se koulu edelleenkin tökkii, mutta muuten tuntuu, että asiat luistavat.

SM2012 fiiliksiä


  • Ensinnäkin tuo Tanskan matka, olen edelleenkin niin siellä, Tanskassa siis. Siitä jäi vain tosi hyvä fiilis päälle ja oli muutenkin niin parasta viettää Iidan kanssa aikaa.
  • Siitä päästään hyvin seuraavaan, eli perjantaina mennään Iidan kanssa katsomaan uusin Nälkäpeli! Voi keesus, kun olen jotenkin ihan innoissani, minä mega fani :D. No en ole, mutta silti pakko myöntää, että leffan tulemista on odotettu. Synkkä salaisuuteni paljastui... No ei, Nälkäpeli on bueno.
  • Voin heittää viimein hyvästit vapaalle, jota olen tässä nyt kuunnellut viimeiset 6 vuotta. Hei, hei ja ikävä ei tule!
  • Pakko nostaa vielä esille tuo YO-tulos, eli uskonnosta rapsahti E ja se pitkä matikka M. En vieläkään usko sitä, mutta kai tässä pitää pikkuhiljaa alkaa ymmärtämään todellisuutta.
  • Veli tuli Bratislavasta kotiin ja toi mukanaan Milka-keksisuklaata!
  • Jyväskylän junamatkat oli aivan loistavia, vaikka puoliunessa oltiinkin. Kyllä tytöt on aika huippuja ja hauskoja, huumorintaju samaa tasoa kuin minulla :D (En tiedä onko se hyvä vai huono asia...)

Tuli kesällä Kristan kanssa myöhästyttyä Viron takaisintulo laivasta...

  • Joulu on tulossa, mikä tarkoittaa pakkolomaa. Myös joulun herkkuruoat täyttää pöydän, nami!! (Nyt ei mietitä lihoamista)
  • Vapaaohjelma alkaa saada lopullista muotoaan, vaikka sen tekemiseen onkin annettu verta, hikeä ja kyyneleitä
  • Tämä Essien kynsilakka, olen niin rakastunut siihen, vaikka ei ole kyllä mikään minun tyyliseni, mutta näköjään on!
Toistan itseäni, mutta asiat vain jotenkin on loksahtaneet paikoilleen. Tein tuossa lokakuussa ison päätöksen, jota hieman epäilin, mutta nyt tuntuu, että se oli juuri se päätös joka minun oli itseni takia tehtävä (:. En kerro asiasta enemäpää, sillä haluan kuitenkin pitää jotain yksityisenä, mutta siis jollain merkillisellä tavalla tuntuu siltä kuin kaikki vain menisi juuri niin kuin pitäisi. Huomenna sitten varmaan todennäköisesti kaikki meneekin päin pyllyä, mutta se on huomisen murhe, nyt nautittava tästä tunteesta.

Berliini keväällä 2013




tuosta biisistä tulee niin mieleen JOE AND THE JUICE:n super kuumis myyjä!


Nälkäpeli-fiilinkiä

2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi!